05.02.2010

Lepää rauhassa uskollinen koiravankkurini Toyota Carina II! Vakuutusyhtiö päätti lunastaa rakkaan kulkupelini ja jouduin jättämään silel haikeat jäähyväiset eilen.

Syynä tähän oli yllättävä lähikontakti linja-auton kanssa. Tiistaina kävin illalla testaamassa Christan oppeja kelpieihin yliopiston parkkipaikalla. Kotipihaan vasempaan kääntyessä jouduin pysähtymään risteykseen, kun pihalta oli tulossa auto ja pyörätiellä risteyksen kohdalla oli menossa pyöräilijä. Vastaan ei tullut autoja, joten linjurikuski ilmeisesti päätteli, että ehdin alta pois.

Vaan toisin kävi ja bussi rysähti perään. Siirsin auton välittömästi edessä olevalle bussipysäkille ja olin saada slaakin, kun näin rutussa olevan takankontin ja tajusin peräänajajaksi linja-auton! Ja luukkua ei saatu heti auki! Kuvittelin jo sieluni silmin takakontissa häkeissä olevien kelpieiden olevan tuusan nuuskana!

Takakontti saatiin auki ja häkit olivat  täysin ehjinä ja koirat hämmästyneen näköisinä häkeissään! Kävelytin koiria ja tunnustelin niitä kauhuissa. Olivat kunnossa! Kauhistunut bussikuski soitti poliisit paikalle ja poliisit taas soittivat paikalle tultuaan ambulanssin, kun aloin voida pahoin. Ilta menikin päivystyksessä jonotellessa ja olin kotona vasta puolilta öin.

Tiellä on 40kmn nopeusrajoitus ja parinkymmenen metrin päässä risteyksestä tien kääntyy oikealle, joten linja-auton vauhti ei onneksi ollut kova! Tilanteesta selvittiin emännänkin osalta pelkällä jäykällä niskalla.